Tämä aihe puhuttaa ja paljon. Lasten nukkuminen, tai siis se, kun lapset eivät nuku. Taustaa hieman ensin: esikoinen ei ole ikinä nukahtanut helposti ja ensimmäinen kokonaan nukuttu yö oli lapsen ollessa 1,5-vuotias ja edelleen nukkuu aika levottomasti ja herää melkein joka yö. Ja joinakin öinä herää useastikin. Kuopus nukahti vastasyntyneestä kuuden kuukauden ikään asti enimmäkseen itsekseen ja muutenkin todella helposti ja nukkui vauvaksi aika hyvin yönsä. Kuuden kuukauden iässä purin imetysdieettiä ja vauva alkoi syömään kiinteitä ja sen jälkeen onkin nukahtaminen ollut vaikeampaa ja yöt aika rikkonaiset. Nyt alkaa pikkuhiljaa rauhoittua, ehkä. Mutta kuopus ei ole kuitenkaan missään vaiheessa ollut niin hankala nukkumisen kanssa kuin esikoinen. Itse uskon, että lapsen nukkumattomuudelle on aina syynsä, esim allergia, aivomyrsky, pelko, raudan tai magnesiumin puute, refluksi, lapsi ei ole väsynyt tai on yliväsynyt, läheisyyden puute, keskeneräinen asia tai ajatus, väärä rytmitys tai rutiinien kaipuu. Lista on varmaan loputon. Sen takia olen hieman allerginen unikoulu-sanalle, koska tuntuu todella väärältä pakottaa lasta johonkin, mihin lapsi ei ole kykeneväinen tai valmis.
Meidän nukahtamiskikat on siis tällaiset:
Päiväunien kanssa kikkailu
Vauvasta en vielä tiedä, mutta esikoisen kanssa on ollut tarkkaa, että miten päivunet menevät. Jos nukkuu liian myöhään, niin ei uni tule normaaliajassa illalla. Näitä on pitänyt kokeilla kantapään kautta ja unia on jätetty välistä, jos ei lapsi nukahda tarpeeksi ajoissa, koska muuten minä itse en saa kaipaamani iltarauhaa ja lepohetkeä. Välillä ei onnistu hereillä pitäminen ja lapsi nukahtaa liian myöhään ja herää pirteänä kuin peipponen ja valvoo taas puoleen yöhön.
Tarpeeksi väsynyt lapsi
Edelliseen liittyen. Jos ei lapsi ole tarpeeksi väsynyt, niin ei varmasti uni tulekaan. Optimaalisessa tilanteessa noustaan sängystä ylös, jos lapsi ei rauhoitu sänkyyn, tai jos nukahtaminen kestää yli 20 minuuttia. Joskus sitä toivoo niin kovasti lapsen nukahtamista ja oman vapaa-ajan alkamista, että sitä viettääkin tunnin tai ylikin nukutuspuuhissa. Siinä ei ole mitään järkeä ja kaiken lisäksi se voi heikentää lapsen omaa kykyä tunnistaa väsymys ja aika kun pitäisi mennä nukkumaan. Kuitenkin sitä toivoisi, että pian (huom. erittäin suhteellinen aikakäsite) lapsi oppisi itse tunnistamaan uniajan ja että lapsi menisi itsenäisesti nukkumaan. Sen vuoksi olisikin tärkeää, että ulkoisen kellon sijasta vanhempi näkisi lapsen sisäisestä kellosta, milloin lapsi on väsynyt ja tukisi lasta silloin unten maille. Toiset lapset tarvitsevat vain kehoituksen mennä nukkumaan, toiset lapset taas kaipaavat vähän enemmän apuja nukahtamiseen.
Vältä yliväsynyttä lasta
Jos tilanne on päässyt yliväsymystilaan, niin sitten pitää vaan kestää. Yliväsymys on siitä huono tila, että lapsen keho alkaa kehittämään adrenaliinia ja on ikään kuin stressitilassa. Sen vuoksi yliväsymys on epäterveellistä ja lasta on todella vaikea saada nukahtamaan. Usein yliväsynyt lapsi on myös levoton ja kehittää kaikenlaista ikävää tekemistä, mikä käy vanhempien hermoille. Ilta on siis melko varmasti pilalla, jos lapsi pääsee tähän tilaan ja vanhemmalla ei ole jaksamista olla kärsivällinen ja ymmärtäväinen. Tämän takia pohdin päivittäin, että miten tuon 2,5-vuotiaan saisi päiväunille, kun ei millään jaksaisi kuitenkaan ilman unia iltaan asti. Mennään vähän fiilisten mukaan, mutta aina välillä huolestuttaa, että millaisia mullistuksia pienessä kehossa käy, jos ei saakkaan unta tarpeeksi. Tosin enimmäkseen tuo on vauhdikas ja hyväntuulinen, joten eiköhän tässä olla oikealla tiellä. Tuntuu, että on minulle raskaampaa, kun lapsi ei nuku ja oma päiväleponi ei toteudu.
Kehon rauhoittaminen
Joskus lapsi on ihan liian villi fyysisesti eikä osaa rauhoittua. Näissä tilanteissa olen käyttänyt muutamia kikkoja.
A) Kantoliina tai kantoreppu
Tässä yhdistyy monta hyvää puolta, läheisyys, liike ja turvallinen tiukka paketti, joka auttaa lihaksia rentoutumaan.
B) Hieronta
Joskus hieron selkää lujasti, joskus jalkapohjia. Äskettäin luin yummymummy-sivustolta hieronnasta, jossa painellaan käsivarsista ja käsistä ja sormista ja lopuksi peukalon ja etusormen välistä ja sama jaloille polvien yläpuolelta jalkateriä päin ja sitten lopuksi painallus isovarpaan ja seuraavan varpaan välistä. Tämän pitäisi rentouttaa lihaksia ja muutenkin kosketus on aina hyväksi pienelle (ja miksei isommallekin) ihmiselle.
C) Tiukka hali tai painava peitto
Halin ja painavan peiton kanssa (kuten yllämainitun hieronnankin kanssa) on kuunneltava lasta. Jos lapsi ei halua halaukseen tai peittoa päällensä, niin pakottaminen voi saada lapsen raivokkaaksi ja adrenaliinit koholleen ja taas nukahtaminen vaikeutuu. Eli vastahakoisen lapsen kanssa kannattaa odottaa oikeaa hetkeä ja vaikka aloittaa halaus tanssimisella.
D) Vähän epäilyttävä kikka on autonukutus. Jossain vaiheessa oli esikoisen nukutus niin haastavaa ja väsyttävää, että koin helpommaksi laittaa lapsi turvaistuimeen ja lähteä pikku ajelulle. Ajelin hitaasti pitkin lähiteitä ja melko pian lapsi nukahtikin. Sääti omia sekä lapsen hermoja. Mutta olen helpottunut, ettei tätä kikkaa ole tarvinnut puoleen vuoteen käyttää.
Mielen rauhoittaminen
Joskus lapsen mielessä myllertää. Iästä riippuen lapsen kanssa voi jutella asiasta, pyytää kirjoittamaan paperille unta haittaavat asiat. Pienen lapsen kanssa ongelmat on usein pieniä ja aikuisen näkökulmasta vähäpätöisiä. Lapsi ehkä haluaa parkkeerata auton juuri oikeaan paikkaan, ottaa lempilelunsa mukaan tai saada vielä hetken läheisyyttä vanhemmilta.
Joskus lasta voi myös vaivata pelko, pelko möröistä, pimeästä, yksinjäämisestä, jostain eläimestä tai ihan mistä vaan. Puhumattoman lapsen kanssa asiaa on vaikea selvittää, mutta olemalla lapsen vieressä kunnes hän rauhoittuu tai nukahtaa auttaa asiaan. Puhuvan ja pelkäävän lapsen kanssa toimimisesta mulla ei olekaan vielä kokemusta.
Perhepeti
Perhepeti helpottaa meidän lasten nukkumista ja nukahtamista. Molemmat lapset haluavat nukahtaa, niin että vanhempi on ihan lähellä ja öisin rauhoittuvat helposti, kun lasken käden selälle tai silitän hieman. Tai joskus rauhoittuvat ihan sillä, kun huomaavat aikuisen olevan vieressä. Joskus sitä tietenkin toivoo, että esikoinen tai vaikka molemmat lapset vaan nukahtaisivat, kun heidät vie sänkyihinsä ja että aikuisten makuuhuone olisi varattu vain aikuisille. Mutta toisaalta lapsemme ovat pieniä vain hetken ja tällä hetkellä he eivät halua yksin nukahtaa tai nukkua ja ymmärrän sen, enhän itsekään tykkää yksin nukkumisesta.
Kani, joka tahtoi nukahtaa
Epätoivon hetkellä ostin nukahtamiskirjan. Sain kokeiltua kirjaa vain pari kertaa, mutta huonolla lopputuloksella. Lapset riehuivat pisin sänkyä ja itsellä meni hermot. Valojen sammuttaminen toimi kuitenkin paljon paremmin. Tällä hetkellä meillä nukahdetaan aika kivuttomasti, mutta ajattelin äänittää kirjan puhelimen sanelukoneeseen ja vaikeana iltana yrittää kuunnelluttaa kirjaa. Näin ei tarvitse pitää valoja päällä ja lasten on helpompi olla rauhallisesti. Kirjaa saa myös äänikirjana, mutta menin jo ostamaan painetun version..